heikki arikka:
mies joka ei anna periksi

Olen aina rakastanut vihaisia nuoria naisia ja miehiä, jotka eivät anna periksi hyvien asioiden puolesta. Jotka saavat välillä kuvainnollisesti turpiinsa ja nousevat ojasta. Ja ovat valmiina uusiin huimiin suorituksiin, jos isänmaa vaatii.

Meillä on jo liikaa besser-wissereitä, kasvottomia salkkupoikia ja kukkoilijoita. Senpä takia haluan olla mukana bändäämässä Hessua, jonka kanssa olen saanut kavuta nuorisotyön portaita 1990-luvulla myös maan rajojen ulkopuolella.

Eikä ole tuntunut yhtään pahalta, että tuo punkkari sittemmin otti vaimokseen ohjaajakollegansa, vihki rakastuneet leiriohjaajat avioliittoon ja kastoi niiden vastasyntyneet lapset.

Näitä Hessun kasvun jälkiä, kasvamisen ja kasvattamisen iloja seuraan nyt Rovaniemeltä käsin ystävänä, josta roolista olen ylpeä.

Riitta Kemppainen-Koivisto, yhteisöpedagogi, mahdollistaja, Ihmisten Eurooppa ry. (ent. Minijellonat ry:n pääsihteeri, jossa roolissa Hessun esimies, ohjaajakaveri ja alainen. Sittemmin yhteisen poliittisen kodin takapihalla dialogia kasvattamassa.)