Auran rannoilta maailmalle ja takaisin

Olen syntynyt ja käynyt kouluni Turussa. Sukuni taustat ovat vahvasti Varsinais-Suomessa. Isovanhempieni juuret tulevat Paimiosta ja Raisiosta, mutta ne kiinnittyvät jo 1800-luvulta lähtien Turun Martinmäkeen, jossa kasvoin itse jo neljännessä polvessa. Uskallan sanoa itseäni turkulaiseksi, vaikka sielunmaisemani kiinnittyy oikeastaan koko Varsinais-Suomeen. Minulle tärkeää paikallismaisemaa on myös Saaristomeri ja Turun saaristo. Olen purjehtinut lapsesta saakka tuhansia tunteja lähivesillä ja välillä kauempanakin.

Jouduin lähtemään kotoa ja Turusta aika varhain. Äitini äkillinen poismeno 80-luvulla pakotti minut aikuistumaan jo alaikäisenä. Muutto maailmalle ja mutkien kautta päätyminen Helsinkiin ovat muovanneet maailmankuvaani vahvasti. Olen joutunut elättämään itseni jo nuoresta pitäen. Matkalleni osui onneksi monia ystävällisiä aikuisia, jotka auttoivat minua elämässäni eteenpäin. Minulle tuli nuorena tutuksi mitä on köyhyys, yksinäisyys ja yksin eläminen. Ahkeran työnteon ja iltalukion kautta pääsin elämässäni eteenpäin.

Minua on ohjannut elämässäni eteenpäin voimakas elämisen halu. Lähtökohdistani johtuen olen aina ollut aika ahkera ja nopea. Pelko mahdollisista menetyksistä ja ymmärrys kaiken hetkellisyydestä on tehnyt minusta elämänjanoisen. Olen joutunut opettelemaan hitautta.

Minua on vienyt eteenpäin myös halu vaikuttaa asioihin sekä yhteiskuntaan ja aikaansaada muutoksia. Maailman epäoikeudenmukaisuuden vähentäminen ja yhteinen vastuunkantaminen ovat liikuttaneet minua aina. Armeijassa luin useamman kerran Uuden Testamentin. Se oli minulle syvällinen kokemus. Ymmärsin, että elämäni on Jumalan armon varassa, ja että omalla elämänpolullani voin luottaa myös johdatukseen ja siunaukseen. Haaveet upseerin urasta vaihtuivat hengelliseen työhön.

Päädyin siis opiskelemaan teologiaa Helsinkiin. Valmistuin sekä teologian maisteriksi että opettajaksi. Minua on aina kiehtonut elämän perimmäiset kysymykset, arvot ja toisaalta aktiivinen toimiminen omassa yhteisössä. Olen oikeastaan koko aikuiselämäni ajan yrittänyt olla eri tavoin aktiivinen. Olen toiminut lasteni urheiluseurojen taustajoukoissa, ollut mukana niin valtakunnallisen kuin kunnallisen tason politiikassa, luottamustehtävissä eri yhdistyksissä ja omassa kotiseurakunnassani luottamushenkilönä. Minusta kansalaisyhteiskuntamme on hieno, ja jotta tämä kaikki toimisi, olen kokenut tärkeäksi osallistua erilaisiin yhteiskunnallisiin vastuutehtäviin ja sitä kautta antaa oman panokseni yhdessä rakentamiseen. Koen, että olen itse saanut paljon tältä yhteiskunnalta ja kirkolta, joten velvollisuuteni on antaa myös takaisin. Olen kokenut kiitollisuutta niistä monista mahdollisuuksista, jotka ovat eteeni avautuneet.

Olen asunut viidessä eri maassa ja nähnyt hyvin erilaisia yhteiskuntia ja kulttuureja. Mitä enemmän olen nähnyt, sitä rakkaammaksi on oma kulttuuri, kieli ja juuret muodostuneet. Toisaalta, kun on asunut monessa eri maassa ja kaupungissa, avartuu oma maailmankuva ja perspektiivi. Meitä ihmisiä on moneksi ja monenlaista elämää mahtuu tähän maailmaan.

Minulla on lämmin sydän, avara ja utelias mieli, oikeudenmukaisuuden kaipuu, ahkera ja reipas temperamentti, kiihkeä elämän jano, Jumalan kaipuu, isänmaalliset arvot ja jalat tukevasti maassa.

Olen paljon saanut, josta olen kiitollinen, ja paljon haluan vielä antaa. Elämälle kiitos ja Jumalalle kunnia. Pidetään toinen toisistamme ja luonnosta huolta. Se riittää jo aika pitkälle.