MITÄ ALUEVALTUUSTO TEKEE?

Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.

Aluevaltuusto

  • asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä
  • valitsee hyvinvointialuejohtajan, joka johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

Aluevaltuuston tehtävä on vastata siitä, että asukkailla on käytössään monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja sekä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Hyvinvointialueen tulee myös turvata asukkaiden, palvelujen käyttäjien, järjestöjen ja muiden yhteisöjen riittävä tiedonsaanti sen toiminnasta. Äänioikeuden lisäksi hyvinvointialueen asukkailla on äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksissä. Asukkailla ja palvelujen käyttäjällä on lisäksi oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan muun muassa tekemällä aloitteita.

Mitä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut?

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Näitä ovat muun muassa

  • sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
  • avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja)
  • sairaalapalvelut
  • suun terveydenhuolto
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito.

Miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä uudistetaan?

Nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävät eri kokoiset toimijat eli kunnat ja kuntayhtymät, joiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei nykyisellään toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen, eli ikäihmisten osuuden kasvaminen suhteessa väestömäärään, lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia.

Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Jatkossa hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin ja sen tehtävät

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan väliaikainen hallinto huolehtimaan niistä välttämättömistä toimenpiteistä, jotka on tehtävä lainsäädännön voimaantulon 1.7.2021 jälkeen ennen aluevaltuuston toimikauden alkua 1.3.2022.

Välttämättömiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistäminen. Valmisteltaviksi tulevat esimerkiksi ehdotukset hyvinvointialueen hallintosäännöstä, johtamisjärjestelmästä sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteista.

Väliaikaisesta valmistelutoimielimestä voidaan puhekielessä käyttää lyhennettä VATE. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta.

Pelastuslaitoksen uudistus

Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.

Pelastustoimintaan kuuluu

  • hälytysten vastaanottaminen
  • väestön varoittaminen
  • uhkaavan onnettomuuden torjuminen
  • onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä
  • tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvataan uudistuksessa. tekstisi tähän...